MS-tautia (Multiple Sclerosis) esiintyy enimmäkseen Kaukasiassa ja Pohjoismaissa. MS-taudin ensioireet ilmaantuvat 20-40 vuoden iässä. Naisilla on kaksi kertaa suurempi riski sairastua MS-tautiin kuin miehillä. MS-taudin aiheuttaja on vielä tuntematon mutta perintötekijät ja ympäristömuuttujat on jo suljettu pois aiheuttajana. On mahdollista että taudin aiheuttaa kehon oma immuunijärjestelmän häiriö.
1. Hermo 2. Myeliini
3. Selkäydin 4. Aivot
MS-tauti on krooninen tulehdustauti, joka vaikuttaa keskushermostoon (aivot ja selkäydin).
Keskushermoston hermoverkot muistuttavat sähköjohdotusta. MS-tauti vaikuttaa useaan alueeseen keskushermostossa (aivot, selkäydin ja näköhermosto). MS-taudissa hermoa ympäröivä eristekerros (myeliini) menetetään jättäen jälkeensä arpikudoksen, jota kutsutaan sclerosiksi. Vaurioalue tunnetaan myös plakkina. Tämä hidastaa viestin välittymistä hermon läpi.
Oireet vaihtelevat riippuen mihin osiin keskushermostoa plakkia alkaa muodostua. Sairauden etenemistä kuvataan usein termillä hyökkäys, jossa oireet pahenevat tai uusia oireita ilmenee. Hyökkäysten välillä voi olla kuukausia tai jopa vuosia, jolloin tauti on koko ajan rauhallisessa vaiheessa. Usein ensimmäinen ilmaantuva oire on silmähermon tulehdus.
Yksi neljästä MS-tautiin sairastuneesta ei pode lainkaan tai vain vähäistä pysyvää haittaa.